Hugh Howey: Siilo (Siilon saaga #1)

Hugh Howeyn Siilo-saagalla on mielenkiintoinen taustatarina. Howey julkaisi teostaan itse jatkokertomuksina, ja kun se lopulta ilmestyi painettuna kirjana, se meni käytännössä suoraan Amazonin myydyimpien listan kärkeen. Elokuvaoikeudet on myyty ja eeppisistä tv-sarjoista puhutaan.

Sarjan ensimmäisen osan, nimeltään ”Siilo”, perusteella hypeä voi yhtä hyvin ymmärtää tai kyseenalaistaa. Taustalla olevan viraali-ilmiön lisäksi kyse on ainakin aihepiiristä, ”Siilo” on sitä kuuluisaa ”clifiä”, eli ilmastonmuutoksenjälkeiseen tulevaisuuteen sijoittuvaa kirjallisuutta. Ilmasto on muuttunut siinä määrin ikävästi, että siitä on tullut ihmiselle tappava ympäristö. Jäljelle jäänyt ihmiskunta on pelastautunut maan alle, jossa se asuu viljasiilon muotoisessa rakennuksessa. Vain rakennuksen kärki on hieman maan pinnan yläpuolelle, ja sieltä on ainoa näkymä siilon ulkopuolelle. Koska yhteiskunta asuu suljetussa tilassa ja myös koska se koostuu ihmisistä, tarvitaan tiukat säännöt ja tavat toimia. Ehkä teoksen parasta antia onkin, miten lukijalle avautuu pikkuhiljaa yhä isompi kuva siitä, miten elämä siilossa on suunniteltu viimeistä piirtoa myöten.

Mikään uskomattoman mukaansa-tempaava lukukokemus ”Siilo” ei kuitenkaan ole. Ehkä alkuperäisen jatkokertomus-formaattinsa takia varsinkin kirjan alku tuntuu hieman kokoelmalta irrallisia tarinoita. Kertomus kerää kierroksia muutamaan otteeseen vain aloittaakseen jännityksen kasaamisen uudestaan käytännössä nollista. Viimeisen päälle some-ajan kirjaksi tapahtumien etenemisen tahti on myös melko verkkainen. Äänikirja-versiossa lopun tapahtumien eteneminen jäi myös hieman epäselväksi, tosin vika on todennäköisemmin kuulijassa.

Helppo tästä on kuvitella komeaa kuvastoa esittelevää ison rahan tv-sarjaa tai elokuvaa, ja juuri psykologisten ja jossain määrin yhteiskuntakriittisten huomioidensa takia se nousee sellaista perus-jännäriä kovemmaksi kirjaksi. Kerronta polkee vähän tyhjää ja kielessä ei mitään erityistä ole, mutta kyllä kakkososa on itselläni jo parhaimmillaan työn alla.

Arvio: 3/5

2 kommenttia artikkeliin ”Hugh Howey: Siilo (Siilon saaga #1)

  1. Tässä kirjassa on muistaakseni omasta mielestäni yksi hienoimmista prologeista ikinä. En tiedä kertooko enemmän kirjasta, vai lukemistoni laadusta.

    Tykkää

    • Nyt on pakko myöntää, ettei juuri minkäänlaista muistikuvaa ole ekan kirjan prologista.

      Koko trilogia mulla tosiaan nyt luettuna, ja yleisesti sanoisin että yllättää todellakin syvyydellään.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s